tiistai 13. huhtikuuta 2010

Kesän kaipuun ja talven viiman välissä


Me muutimme tänne asumaan viime kesän lopussa. Poltin savuketta talon edessä hetki sitten, ja tajusin että siinä ei ole enää lunta. Kesä on taas tuloillaan, ja se merkitsee että kohta en ole enää täällä. En tiedä missä olen, mutta toivottavasti jossakin, jossa voin hymyillä ja todeta kaiken järjestyvän. 

Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun olen asiani sössinyt. Aikaisemmin olen uinut kaiken paskan läpi, ja jotenkin kummasti tullut toiselta puolelta puhtaana ylös. Tällä kertaa en edes toivo niin käyvän, kyllä siitä saa nyt jäljetkin jäädä, koska tämä oli viimeinen kerta. Jos jotain haluan itselleni luvata, niin se on tuo asia. Koska jos joskus vielä tapaan Puhin kaltaisen tytön, niin se ei saa minuun kaatua. Tai minun toimintaani.

Kuten eräs kirjailija sen niin runollisesti on muotoillut:

"Olen elänyt elämääni kesän kaipuun ja talven viiman välissä. Kun olin tehnyt kaiken sen, mikä minun oli tehtävä, oli kesä mennyt ja jäljellä oli vain talven viima. Eikä se ollut elämää jota olin itselleni kuvitellut."
- Leif G.W. Persson
"Kesän kaipuusta hyiseen viimaan"

Voi olla että muistin tuon vähän väärin, mutta lupaan huomenna etsiä kirjan hyllystä ja tarkistaa miten se meni. :)

--

Asiasta kukkaruukkuun. Olin viime perjantaina työhaastattelussa, ja haastattelijan piti ottaa tänään yhteyttä. No eipä ottanut, joka nyt ei tavallaan yllättänyt enää ollenkaan. Yritin itse ottaa häneen yhteyttä. Heikolla menestyksellä, joka ei sekään yllättänyt lainkaan.

No näillä mennään. Ja ehkäpä tämä viikko tuo jotain parempaa näköpiiriin, mistäs sitä tietää? ;D

--

Ja nyt vielä extra! Kolme vuotta sitten tähän aikaan, bongasin kevään ensimmäiset joutsenet. Itsellä on bongailutkin taas jääneet vähemmälle. ;)



keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Budjettiruokaa ja turhia toiveita

Jopas oli pääsiäinen, vauhtia ja vaaratilanteita. No ei nyt sentään, mutta menoa kyllä oli. Lauantaina kävin toisilla treffeillä, kyllä juuri sen edellisen kanssa. Kävimme syömässä, ja päädyimme sitten lopulta pelaamaan Trivial Pursuitia. Ilta oli todella mukava, ja alan olemaan sitä mieltä että kyseisessä tytössä todella on potentiaalia. Näemmekin itseasiassa tällä viikolla uudestaan.

--




Kela muisti pienellä rahatoimituksella, jolla en saanut edes maksettua kokonaan omaa osuuttani vuokrasta. Jep jep. Rahaa jäi vielä ylikin 7 euroa. Lupaan etten käytä kaikkea kerralla...

No, kyllä se aurinko joskus tänne risukasaankin paistaa! Tänään tuli hyviä uutisia, minut kutsuttiin perjantaiksi työhaastatteluun. Puhelun perusteella voisi jopa kuvitella, että on varsin hyvät saumat vielä se paikka saadakin. Ja jos haastattelu menee hyvin, on siitä hyvä jatkaa Helsinki Beer Festivalille, jonne menen kantapubin kutsuttuna edustajana. Hahah! On hyvä olla alalla paljon kavereita, niin voi pyytää kutsuja tuollaisiin. ;)

--

Nyt jauhelihaostoksille. Koska lupasin etten käytä koko 7 euroa kerralla, teen päivälliseksi Makaronimössöä. Kyseessä on premium-tason herkkuruoka suoraan... persaukisten keittokirjasta.

  • Jauhelihaa
  • Makaroneja
  • Taco-maustetta
  • Sipuli
Jauheliha ruskistetaan sipuleiden kanssa ja sekoitetaan keitettyjen makaronien sekaan. Taco-mausteen itse lisään jo jauhelihan sekaan, mutta en usko että sillä on vaikutusta lopputulokseen. Lopuksi kaikki pyöritellään kattilassa sekaisin ja nautittaan ketsupin kanssa. Sekaan sopii hyvin myös porkkana, paprika, valkosipuli tai se mitä kaapista löytyy.

perjantai 2. huhtikuuta 2010

Päivä on pilvinen, sillä pitkänäperjantaina päivä on pilvinen.


Tämä päivä alkoi kyllä niin täydellisesti kuin vain päivä voi. Sillä että huoneiston toinen asukki kiukutteli yleisesti vain siitä kuinka kaikki vituttaa. Erityisesti se että minä en tee asioiden eteen mitään. Tai kuulemma näyttää siltä. Mitä vittua? Onko niillä sitten jokin ero? Se että en sille jaksa selitellä missä jamassa asiat etenee, on se, että ne on ovat minun asioitani, eivätkä enää hänelle kuulu. En minäkään kuule sieltä suunnalta mitään tilanneraportteja. Perkele.

Täältä on pakko päästä vittuun ja nopeasti. Harkitsin jo sitäkin vaihtoehtoa, että vuokraisin varaston, ja veisin kamani sinne siksi aikaa että löydän asunnon. 

Mun päivä alkoi ihan hyvin, ja nyt vituttaa niin vietävästi. No toi lähtee poikakaverin luokse, niin minä taidan lähteä kaljalle. Kaljalle lähteminen on inspiroivaa toimintaa, ja ties mitä pirkkoja siellä on liikkeellä! ;)

Perkele, tämä pitkäperjantai on pitkääkin pitempi. Olo on kuin olisi itse ristillä. Kalliokierros täältä tullaan!

torstai 1. huhtikuuta 2010

Veljeni, Leijonamieli

Tämä viikko on sitten mennyt veljeä auttaessa miltei kokonaan. Muutimme velipojan kamat kahteen mieheen, mutta äärettömällä tehokkuudella, ja olimmekin jo hyvissä ajoin valmiina. Tänään purimme uudesta asunnosta miltei kaiken pois, ja huomenna olisi tarkoitus kuljettaa vanhat roinat Sorttiin. Sitten pääsenkin "lempihommiini", eli piikkaamaan sisällä. Miksi meninkin lupautumaan tähän koko juttuun mukaan. :D

Näyttää pahasti siltä että äiti saa nyt odotella ikkunoiden pesunsa kanssa, koska ajattelin huomenna palkita itseni hyvin tehdystä työstä sopivalla määrällä olutta ja muita alkoholijuomia.

Puhista sain puristettua pienen tiedonjuväsen, oli ollut jonkun kanssa jo kolmansilla treffeillä. Asia ei nyt sinällään minulle kuulu, mutta kyllä se tavallaan vähän surettaa. Ja niin pitääkin, pitäisin varsin huolestuttavana, jos asia ei minua lainkaan liikuttaisi. Jaoimme kuitenkin tien varsin pitkän matkaa.

Mutta tästä onkin luontevaa edetä sitten omiin treffeihin! Tänään olisi ollut yhdet, mutta jouduin perumaan, koska päivä vain venyi niin pitkäksi että en yksinkertaisesti kerennyt. Mutta! Viime viikolla tapaamani tyttö ehdotti pääsiäistreffejä, ja päädyimmekin siihen että menemme syömään illallista viikonloppuna. On ollut hauska huomata, että kaikki kenen kanssa olen käynyt jossain, ovat ehdottaneet uusia treffejä. Hmmmm. Ehkä se on semi-renttu olemukseni joka vetoaa naisiin. Hahahah. :D

Ja sitten vielä pakollinen ruokajuttu ennen nukkumaan menoa. Kävin tänään pitkästä aikaa Weeruskassa syömässä, ja täytyy taas todeta, että kyseinen paikka ei ole ikinä pettänyt sille annettua luottamusta eikä odotuksia! Suosittelen lämpimästi kaikille, jos Alppilan suunnalla on pörräämässä.

Hyvää yötä ja kiitti kaloista!