Mikäs hitto siinä oikein on? Miksi asiat on tehty niin vaikeiksi? Nyt kun on pahimmasta tilanteesta päästy yli niin sieltä tulee sama hymyt, samat hellät jutut, kaikki niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Ja kyllä se sydämestä karskempaakin miestä kouraisee. Ainoa mitä mielessä liikkuu, on se että voi kun haluaisin vain pidellä sinua.
Kaipa siinä on se että kun itse on aina toivonut että asiat eivät olisi päättyneet tällä tavalla. Ja jotenkin alitajuisesti toivoo että ne muuttuisivat vielä, vaikka järki sanoo että nyt pitää unohtaa ja mennä eteenpäin.
Olisipa se näissä asioissa niin helppoa, että voisi vain unohtaa ja jatkaa tallustamistaan tässä maailmassa.
Kai se pitäisi ajatella asiaa Kaijan sanojen mukaan että sen exän jälkeen tulee se kenet ansaitsee, ja ettei se ex-nainen ollutkaan se ainutlaatuinen.
X
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti