tiistai 23. helmikuuta 2010

Kysynnästä ja tarjonnasta

Olen huomannut viime aikoina, että nykyään ravintolat ovat varsin onnettomia "pokaus" paikkoja, ja tuntuukin että niistä irtoaakin parhaiten vain varsin huppelissa olevia jotka hakevat yhdeksi illaksi hieman lämpöä ja läheisyyttä. Eihän siinä toki mitään väärää ole, mutta joskus käynyt niinkin että kesken puuhien on toinen saattanut sammua, ja sitten aamulla hieman nolona vähin äänin liuennut paikalta.

Omasta kokemuksesta täytyy sanoa, että tämän päivän kovin treffiareena onkin ehdottomasti netti. Se tietysti riippuu mitä etsii, vaikka on sieläkin sivut pullollaan seksiseuran etsijöitä. Parasta ehkä on kuitenkin se, että netissä voi kirjoitella toisen kanssa vaikka mistä asioista. Ja jos tuntuu ettei toisella ole kaikki muumit laaksossa, voi vähin äänin jättää asian siihen.

En nyt tiedä mitä muut ovat mieltä, mutta itseä ei oikein juuri innosta kavereiden kavereiden tapailu myöskään. Jotenkin tuntuu että on helpompi tutustua täysin tuntemattomaan. Ja silloin myös voi olla oma itsensä, eikä toisella (toivottavasti) ole mitään sen suurempia ennakkoluuloja/-odotuksia.

Millekkään deittipalstalle en ole koskaan ilmoitusta laittanut, mutta oli varsin positiivista huomata, että muutamalla sivulla viikon ajan klikkailtuani oli minuun ottanut yhteyttä n.25 tyttöä/naista. Näistä muutama rankkautui kyllä suoraan pois, koska olivat naimisissa ja lapsiakin oli, ja etsivät lähinnä salasuhdetta. Been there, done that. No thnx! ;)

Tästä jatketaan.


X

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti